Weekend mood

On nää viikonloput kyllä rankkoja. Täällä sitä kirjoitellaan murtuneen pottuvarpaan kera. Koko viime viikko oli vauhtia täynnä, sillä oli Annin vika viikko menossa täällä ja me lähdimme Phi Phille. Olen kyllä niin rakastunut Phi Phin tunnelmaan, niin rentoa meininkiä ja kauniita maisemia.



Päätin Phi Phillä, että meidän on pidettävä asuntomme altaalla pool partyt, joten parille henkilölle viestit ja se oli päätetty.





Essi ja minä olimme ostaneet todella mageet hawaii paidat meille kaikille Phi Phille lähtijöille, että olisimme käyttäneet siellä niitä, mutta kun saavuimme Phi Phille niin tajusin samalla sekunilla, että hemmetti paidat jäivät Phukettiin. No, nyt saimme sitten syyn käyttää paitojakin ;).







Pool partyt sujui loistavista, jos nyt ei tätä murtunutta varvasta oteta huomioon, mutta hauskaa silti oli ja pilkkuun asti jatkettiin vaikka varvasta särki. Murtumaa ei voi edes laittaa humalan piikkiin, vaan Essi ja minä yritimme ottaa kuvaa jossa hyppäisimme ilmaan valaiden kanssa ja en osanutkaan laskeutua aamutossut jalassa ihan niin hyvin vaan laskeuduin suoraan varpailleni. No, vahinkoja sattuu ja niistä vaan oppii ja onneksi ei pahemmin tapahtunut.

Sunnuntaiksi olin myös keksinyt hauskaa tekemistä, Paradise beachillä järjestettiin brunssi ja sinne oli ilmainen sisäänpääsy 11-18, joten pakkohan sinne oli päästä. No, asiat ei mennyt kuin elokuvissa. Edellinen ilta/yö painoi vielä niin paljon Essillä ja minulla, että pääsimme nousemaan sängystä vasta yhden jälkeen. Olokaan ei ollut paras mahdollinen ja ei tehnyt mieli mennä aurinkoon makoilemaan. Päätimme kuitenkin lähteä kohti Paradise beachiä, emme kuitenkaan ikinä sinne asti päässet… Meidän olisi pitänyt mennä ensin bussilla Patong beachille ja sieltä toisella bussilla kohteeseen asti. Patong beachille päästessä voimamme oli ihan loppu ja piti käydä hakemassa energiaa Jungceylonin Subwaysta, no pari tuntia siinä meni kun istuttiin Subwayn edessä. Sitten sain tekstiviestin kaveriltamme, että hän näki meidät. Ihmettelimme, että missä ihmeessä hän on kun me emme nähneet. Lopulta meille selvisi, että hänellä on mallikeikka kyseisessä ostoskeskuksessa ja päätimme jäädä katsomaan fashion shown.







Emme edes tienneet, että tämä meidän kaverimme on malli, mutta olisihan se pitänyt tajuta jo Facebook kuvien perusteella. No, mutta saimmepahan nyt tietää. En kyllä ymmärrä miten hän pystyi työskentelemään edellisillan pool partyjen jäljiltä, mutta hyvin meni!

Takana on vähän erilaisempi viikonloppu, mutta todella hauska! Enää ei olekkaan kuin 49 yötä siihen, että pitäisi aloittaa 22tunnin matkustaminen kohti Suomea. Mihin tämä aika on oikeesti mennyt? En tiedä miten pystyn menemään Suomeen ja aloittamaan arjen siellä… Huh! Nyt ei kuitenkaan saisi sitä miettiä vaan nauttia viimisistäkin päivistä kunnolla.